Sareptansinapin lehdet: ravintoaineet, tutkimusnäyttö ja varotoimet

Mitä sinappia tarkoitetaan?

Laji on ristikukkaiskasveihin kuuluva Brassica juncea, suomeksi sareptansinappi, josta käytetään myös nimeä ruskeasinappi. Tieteellinen nimi erottaa sen muista sinappikasveista. Pelkkä sinappi-sana ei kerro lajia eikä käytettyä kasvinosaa; pöytämauste ja lehtivihannes ovat eri tuotteita. [1] [21]

Artikkeli käsittelee ravinnoksi kasvatettuja lehtiä, joihin kuuluu leveälehtisiä, kähäriä ja punertavia lajikkeita. Nuoria lehtiä voi syödä puhdistettuina raakana. Suuremmille lehdille sopii kypsentäminen, joka pehmentää rakennetta ja terävää makua. Sinappitahna valmistetaan yleensä siemenistä ja muista aineksista, kun taas öljyjen ja uutteiden koostumus ja pitoisuus poikkeavat lehdistä. Lusikallinen sinappia ei vastaa annosta lehtivihanneksia, eikä eteerinen öljy korvaa lehtiä ruokaohjeessa. [1] [19]

Mitä lehdet tuovat aterialle?

Rochesterin yliopiston taulukko antaa esimerkiksi yhdelle kupilliselle hienonnettuja, keitettyjä ja valutettuja lehtiä ilman suolaa noin 2,8 g kuitua, 35 mg C-vitamiinia, 419 mikrogrammaa K-vitamiinia ja 104 mg kalsiumia. Arvot ovat likimääräisiä ja koskevat juuri tätä valmistustapaa ja annosta, eivät kaikkia lajikkeita tai kupillista raakoja lehtiä. Kypsentäminen, tilavuuden pieneneminen, vesimäärä ja kupin täyttötapa vaikuttavat vertailuun. [5]

Kuitu tukee suolen toimintaa osana riittävää ja monipuolista ruokavaliota. Lehtien lisääminen linssien tai viljan joukkoon monipuolistaa ateriaa verrattuna pelkkiin tärkkelyspitoisiin aineksiin. C-vitamiini osallistuu kollageenin muodostukseen ja edistää kasviperäisen raudan imeytymistä. Nämä ovat käytännöllisiä ravitsemushyötyjä, mutta lehtien rautapitoisuus ei tee niistä yksinään anemian hoitoa. [6] [7]

Lehdissä on karotenoideja, kuten beetakaroteenia, jota elimistö voi muuttaa normaalille näölle ja immuunitoiminnalle tarpeelliseksi A-vitamiiniksi. K-vitamiini osallistuu veren hyytymiseen ja luukudokseen liittyvien proteiinien toimintaan. Ravintoaineet tukevat normaalia toimintaa, mutta eivät osoita lehtiannoksen hoitavan näköongelmia tai osteoporoosia tai «vahvistavan vastustuskykyä» tiettyä tautia vastaan. Ateriaan voi lisätä hieman öljyä; suurta rasvamäärää ei tarvita. [5] [8] [9]

Kirpeät yhdisteet eivät ole hoitotodiste

Ristikukkaisissa vihanneksissa on glukosinolaatteja. Kasvin entsyymit, valmistus ja ruoansulatus muuttavat niiden hajoamistuotteita. Osa liittyy kirpeään makuun, ja isotiosyanaattien vaikutuksia soluihin tutkitaan. Laboratoriohavainto ei kuitenkaan yksin kerro, mitä kypsennettyjä lehtiä syövän ihmisen elimistössä tapahtuu, eikä todista syövän ehkäisyä tai hoitoa. Kuumennus muuttaa entsyymejä ja joitakin ravintoaineita: raaka ei ole aina parempi eikä kypsä ole menettänyt kaikkea ravintoarvoaan. [10]

Lehdistä uutetuilla jakeilla tehdyissä kokeissa havaittiin muutoksia hapettumisen merkkiaineissa ja verensokerissa rotilla, joille oli aiheutettu kokeellinen diabetes. Tämä selittää tutkimuskiinnostusta. Liuottimilla erotettu uute ja sairas koe-eläin eivät kuitenkaan vastaa ihmisen ateriaa, eikä eläinannoksia pidä muuntaa kotikäytön lusikallisiksi. [11]

Väitteet ja tutkimusnäyttö

«Lehtikeite on todistettu diabeteshoito ja korvaa lääkkeet»

Arvio: ihmisillä on alustava myönteinen havainto, mutta väitettä ei ole osoitettu. Yliopiston UERM-lehdessä julkaistiin satunnaistettu, kaksoissokkoutetuksi kuvattu tutkimus, jossa oli 24 filippiiniläistä tyypin 2 diabetesta sairastavaa aikuista. He jatkoivat metformiinia ja saivat keitettä tai lumejuomaa kahdeksan viikon ajan. Ilmoitettu pitoisuus oli 2 g kuivattuja lehtiä 250 millilitrassa, kahdesti päivässä. Nämä ovat tutkimuksen tietoja, eivät suositeltu hoito-ohje. [12]

Kummastakin ryhmästä jäi pois kaksi osallistujaa, joten loppumittauksessa oli kymmenen kummassakin. Keskimääräinen paastoverensokeri oli 6,10 ja 8,69 mmol/l, keiteryhmän eduksi. Otos oli silti pieni, ryhmät erosivat iän ja tupakoinnin suhteen, eikä pitkäaikaisia vaikutuksia HbA1c-arvoon tai diabeteksen lisäsairauksiin mitattu. Tulos ansaitsee jatkotutkimusta, mutta ei oikeuta korvaamaan hoitoa tai odottamaan samaa vaikutusta lehtiruoalta. Se ei myöskään osoita keitteen turvallisuutta kaikkien diabeteslääkkeiden tai muiden sairauksien yhteydessä. [12]

«Kasvi poistaa metalleja maasta ja puhdistaa siksi myös kehon»

Arvio: kasvin käyttötapa sekoitetaan ihmisen hoitoon. Vesiviljelykokeessa lyijylle ja EDTA:lle altistetut sinappikasvit keräsivät lyijyä kudoksiinsa. Tutkimuksessa ei selvitetty lyijyn poistamista ihmisistä. Metallien kerääntyminen voi tehdä saastuneen maan sadosta ravinnoksi sopimattoman; se ei anna syödylle kasville «detox»-vaikutusta. Valitse ravinnoksi kasvatettuja tuotteita äläkä syö maaperän puhdistamiseen käytettyjä tai tuntemattomalta teollisuusalueelta poimittuja kasveja. [15]

«Varfariinia käyttävän täytyy välttää sinapinlehtiä kokonaan»

Arvio: täydellinen välttäminen ei ole yleissääntö; tasainen saanti ja yhteistyö hoitopaikan kanssa ovat keskeisiä. Iowan yliopisto luettelee sinapinlehdet runsaasti K-vitamiinia sisältävien ruokien joukossa ja neuvoo välttämään suuria äkillisiä ruokavaliomuutoksia. K-vitamiinin lisääminen voi laskea INR-arvoa ja heikentää varfariinin vaikutusta; vähentäminen voi nostaa INR-arvoa ja verenvuotoriskiä. Älä tasaa muutosta muuttamalla lääkeannosta itse. [13]

Viiden viikon etenevässä ravitsemustutkimuksessa, jonka suoritti loppuun 43 varfariinin käyttäjää, K-vitamiinin saannin vaihtelu oli yhteydessä INR-muutoksiin. Kyse oli koko ruokavaliota havainnoivasta tutkimuksesta, ei kokeesta, joka määrittäisi kaikille turvallisen sinapinlehtiannoksen. Ohje koskee varfariinia, eikä sitä pidä automaattisesti yleistää kaikkiin «verenohennuslääkkeisiin». [14]

Allergia ja huomiota vaativat sairaudet

Sinappi on ruoka-allergeeni, ja pienikin määrä voi aiheuttaa reaktion allergiselle. Suuri osa tiedosta koskee siemeniä ja mausteita, mutta se ei osoita lehtien olevan turvallinen vaihtoehto samalle henkilölle. Jos sinappiallergia on todettu, älä kokeile lehtiä kotona olettaen, että eri kasvinosa tai kypsentäminen poistaa vaaran. Keskustele allergia-asiantuntijan kanssa ja tarkista sekoitusten ja kastikkeiden ainesosat. [16]

Jos suuret annokset aiheuttavat vatsavaivoja, pienempi määrä aterialla ja kypsennetyt lehdet kirpeiden raakojen sijasta voivat sopia paremmin. Tämä on ruoan siedettävyyden sovittamista, ei suolistosairauden hoitoa. Kalsiumoksalaattikivien vuoksi määrättyä ruokavaliota noudattavan täytyy huomioida annos ja kokonaisruokavalio. Iowan taulukossa sinapinlehdet ovat kohtalaisesti oksalaattia sisältävässä ryhmässä. Tämä ei merkitse kieltoa kaikille munuaissairaille tai kaikkien kivityyppien yhteydessä. [19] [17]

Kilpirauhaseen liittyvä huoli koskee etenkin erittäin suurta ristikukkaisten käyttöä yhdessä jodinpuutteen kanssa, eikä perustele tavallisten annosten kieltämistä. Muita ristikukkaisia koskevat tutkimukset eivät määritä näille lehdille turvallista annosta jokaiselle potilaalle. Jos sinulla on kilpirauhassairaus tai erityisruokavalio, keskustele suurista päivittäisistä määristä ja tiivisteistä hoitavan ammattilaisen kanssa. Älä aloita jodilisää vain siksi, että syöt vihanneksia. [10]

Raskaus, imetys ja lapset: ruoka ei ole lääkekeite

Ruoaksi valmistetut lehdet eroavat päivittäisestä keitteestä tai tiivistetystä jauheesta. Diabeteskokeesta suljettiin pois raskaana olevat ja imettävät, eikä lapsia tutkittu. Se ei siis anna turvallisuusnäyttöä tai hoitoannosta näille ryhmille. Joidenkin verikokeiden selvien muutosten puuttuminen ei osoita kaikkia uutteita turvallisiksi. Älä käytä tällaisia tuotteita omin päin verensokerin alentamiseen raskauden tai imetyksen aikana. [12]

Tavallisessa ateriassa raaka-aineen laatu, puhdistus ja säilytys ovat edelleen tärkeitä. Kiinteitä ruokia syövälle lapselle valitaan pehmeä rakenne ja hänen taitoihinsa sopivat palat. Kirpeät lehdet tai keite eivät korvaa monipuolista ateriaa. Tunnetussa allergiassa turvallisuus perustuu allergian arviointiin, ei pieneen määrään tai kypsentämiseen. [19] [16]

Valinta, valmistus ja säilytys

Valitse napakoita, limattomia ja kellastumattomia lehtiä luotettavasta elintarvikelähteestä. Nuoret sopivat salaattiin, suuremmat tai sitkeät kypsennettäviksi. Kovien lehtiruotien poistaminen parantaa rakennetta; se ei ole osoitettu «myrkynpoisto». Erottele lehdet, huuhtele mullasta huolellisesti vedellä ja kuivaa ennen käyttöä. Pesu ei tee saasteiden keräämiseen kasvatetusta sadosta turvallista ruokaa. [18] [19] [15]

Lehdet voi paistaa nopeasti, kypsentää palkokasvien kanssa tai lisätä keittoon, säädellen suolaa ja rasvaa ruoan mukaan. Ruoka-annos ei ole lääkeannos: aloita ruokahaluun ja siedettävyyteen sopivasta määrästä ja säilytä varfariinin kanssa sovittu käytäntö. Suolatut säilykkeet ja pikkelöidyt tuotteet eivät vastaa ravintotaulukon suolatta keitettyjä lehtiä. [19] [13] [5]

Säilytä tuoreet lehdet pussissa jääkaapin vihanneslaatikossa ja käytä mieluiten kolmessa–viidessä päivässä kunnon mukaan. Säilytä kypsennetyt lehdet kylmässä ja käytä neljän päivän kuluessa Colorado State Universityn ohjeen mukaisesti. Poikkeava haju tai limaisuus on syy hävittää ruoka, ei kypsentää pidempään peittääksesi merkit. [18] [19]

Lopuksi

Sinapinlehdet sopivat ruokavalioon makunsa, kuitunsa, vitamiiniensa ja monikäyttöisyytensä vuoksi. Käytännön hyöty syntyy hyvästä elintarvikeraaka-aineesta ja sopivasta valmistuksesta, tasaisesta saannista varfariinin yhteydessä sekä allergian huomioimisesta. Diabeteskeitteen näyttö on alustavaa ja rajallista, eikä metallien kerääminen maasta muutu myrkytyksen hoidoksi. Vihanneksen hyödyllisyys ei tarvitse tällaisia lupauksia.