Tutustu

Amerikanmustajalopähkinä: ravintoarvo, ihmistutkimukset ja allergiariskit

Tummia syväuurteisia mustajalopähkinän kuoria, yksi rikottu kuori jossa ydin näkyy, keraaminen kulho ytimiä ja vihreitä lehtiä puupöydällä.

Johdanto

Amerikanmustajalopähkinän syötävässä siemenytimessä on voimakas maku, ja se tarjoaa etenkin tyydyttymättömiä rasvoja, proteiinia ja jonkin verran kuitua. **Juglans nigra** ei kuitenkaan ole sama laji kuin tavallinen saksanpähkinä **Juglans regia**, jota suurin osa saksanpähkinöiden terveysvaikutuksia koskevasta tutkimuksesta käsittelee. Tässä artikkelissa erotetaan syötävä ydin vihreästä hedelmäkuoresta ja uutteista sekä selitetään tutkimusnäyttö, käytännön käyttö ja turvallisuus.

Tällä sivulla

Kasvin tunnistaminen ja syötävä osa

Juglans nigra L. kuuluu jalopähkinäkasveihin (Juglandaceae) ja on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Hedelmän ympärillä on ensin mehevä vihreä ulkokuori, joka värjää ihoa, sen alla erittäin kova ja voimakkaasti uurteinen puumainen kuori ja sisällä syötävä siemenydin. Tieteellinen nimi on luotettavin tapa erottaa tämä laji tavallisesta saksanpähkinästä. Lehdet, kaarna, vihreät kuoret ja niistä valmistetut tiivisteet eivät ole samaa elintarviketta kuin ydin. [1]

Mitä tietty annos sisältää?

Missourin yliopisto esittää yhden kaupallisen tuotteen pakkausmerkinnän tiedot: neljännes kupillista kuorittuja ytimiä sisältää noin 190 kcal, 18 g rasvaa, 7 g proteiinia ja 2 g kuitua. Tässä esimerkissä noin 1 g rasvasta on tyydyttynyttä ja valtaosa muuta, enimmäkseen tyydyttymätöntä rasvaa. Mukana on myös kivennäisaineita, kuten magnesiumia, fosforia, kuparia ja sinkkiä. Luvut kuvaavat kyseistä tuotetta ja annosta, eivät kaikkia satoja eivätkä hoitoannosta. [2]

Pieni määrä hienonnettua ydintä antaa makua puuroon, jogurttiin, kasvissalaattiin ja leivonnaisiin. Runsaan energiasisällön vuoksi annoskoko merkitsee: vähemmän hyödyllisen raaka-aineen korvaaminen on eri asia kuin suuren ylimääräisen annoksen lisääminen. Ravintoaineiden olemassaolo ei itsessään todista sydänsairauksien ehkäisyä. [2]

Miksei kaikkia saksanpähkinätutkimuksia voi yhdistää?

Monet englanninkielisissä julkaisuissa ”walnuts”-nimellä kuvatut kokeet on tehty lajilla Juglans regia. Amerikanmustajalopähkinän rasvahappokoostumus eroaa siitä, ja lajien suorissa vertailuissa on nähty erilaisia lyhytaikaisia tuloksia. Terveysväitettä arvioitaessa tulee tarkistaa laji, käytetty kasvinosa, määrä, valmistustapa, koehenkilöt ja mitattu lopputulos. Muutos verinäytteessä kuukauden kuluttua ei osoita sydäninfarktien vähenevän. [4] [5]

Vuoden 2011 vertailu: veren rasva-arvot ja verisuonet

Vuonna 2011 julkaistussa tutkimuksessa 36 osallistujaa vertaili mustajalopähkinöiden ja tavallisten saksanpähkinöiden kulutusta. Tarkasteltiin veren lipidejä, painoa ja punasolujen solukalvojen rasvahappoja. 30 g tavallisia saksanpähkinöitä päivittäin 30 päivän ajan paransi rasva-arvoja, kun taas mustajalopähkinän vaikutukset vaihtelivat sukupuolen mukaan. Kumpikaan pähkinä ei aiheuttanut painonnousua lyhyellä tutkimusjaksolla. Solukalvojen monityydyttymättömien rasvahappojen osuus kasvoi molemmilla lajeilla, mutta jotkin muutokset olivat selvempiä tavallisilla saksanpähkinöillä. [4]

Erillisessä, vain kuusi korkeasta kolesterolista kärsivää henkilöä käsittäneessä kokeessa tarkasteltiin verisuonen sisäpinnan toimintaa runsaasti tyydyttynyttä rasvaa sisältävän aterian jälkeen. Tavallisten saksanpähkinöiden yhteydessä havaittua toiminnan säilymistä ei havaittu samalla tavoin mustajalopähkinöillä. Tämä ei todista mustajalopähkinää haitalliseksi eikä lajeja samanarvoisiksi hoidoiksi. Kokeessa ei mitattu sydäninfarkteja eikä saatu perustetta lääkityksen lopettamiseen. [4]

Vuoden 2019 aamiaiskoe: kylläisyys muutaman tunnin aikana

Satunnaistettuun, kaksoissokkoutettuun vaihtovuorokokeeseen osallistui 30 tervettä aikuista. He söivät eri käynneillä aamiaisen, jossa oli joko voita vertailuna, mustajalopähkinää tai tavallista saksanpähkinää. Ruokahalua ja verimittareita seurattiin 180 minuuttia aterian jälkeen. Molemmat pähkinäateriat hillitsivät ruokahalua vertailua enemmän; mustajalopähkinä lisäsi erityisesti koettua kylläisyyttä ja vähensi aterian jälkeistä rasvojen hapettumisen mittaria. [5]

Useissa muissa tuloksissa, kuten verensokerissa, triglyserideissä ja kokonaisantioksidanttikapasiteetissa, ei todettu vastaavia selviä eroja. Yhden aamiaisen kolmen tunnin vaste ei todista pitkäaikaista laihtumista, diabeteksen hoitoa eikä sydänsairauksien ehkäisyä. Tutkimusannos ei ole kaikille sopiva lääkeohje. [5]

Allergia: eri laji ei takaa turvallisuutta

Mustajalopähkinä on puupähkinä, joka voi aiheuttaa vakaviakin allergisia reaktioita. Vuonna 2017 tutkijat eristivät siitä allergeenisen varastoproteiinin Jug n 4. Laboratoriossa proteiinin tunnistivat IgE-vasta-aineet 32 prosentissa 25 jo valmiiksi kliinisesti saksanpähkinälle allergiseksi todetun potilaan seeruminäytteistä. Luku koskee pientä, valikoitua allergiapotilasryhmää, ei allergian yleisyyttä koko väestössä. Tutkimuksissa on kuvattu myös ristireaktiivisuutta eri jalopähkinälajien proteiinien välillä. [6] [7]

Aiemmin vakavan reaktion saanut ei saa kokeilla mustajalopähkinää kotona ”turvallisena” vaihtoehtona. Noudatetaan allergialääkärin arviota ja hätätilanneohjetta. Hengitysvaikeus, kurkun turpoaminen tai pyörtyminen syömisen jälkeen edellyttää kiireellistä apua sekä määrätyn adrenaliinin käyttöä henkilökohtaisen hoitosuunnitelman mukaan, jos sellainen on. [8]

Ostaminen, kuoriminen ja säilyttäminen

Valmiiksi kuoritut ytimet kannattaa hankkia elintarvikkeiksi tarkoitetuissa ehjissä pakkauksissa ja säilyttää niiden ohjeiden mukaan. Itse kerätyistä hedelmistä Missourin yliopisto neuvoo poistamaan vihreän ulkokuoren nopeasti, jotta ytimen maku ja väri eivät heikkene. Kuori värjää kädet ja vaatteet, joten käytä käsineitä. Kovat pähkinät kuivataan ilmavasti; ohjeessa mainitut noin viisi viikkoa koskevat juuri sen menetelmää, eivät kaikkia olosuhteita. [3]

Ennen kovan kuoren rikkomista homeiset tai epäilyttävästi haljenneet pähkinät tulee hylätä. Älä syö selvästi epänormaalin värisiä, pilaantuneita tai härskiintyneitä ytimiä; poista huolellisesti kaikki kovat kuorenpalat. Säilytä ytimet ilmatiiviissä astiassa jääkaapissa tai pakastimessa tuotteen mukaan. Kylmyys hidastaa laadun heikkenemistä mutta ei tee pilaantuneesta ruoasta turvallista. [3] [2]

Ruoanlaitto, lapset ja muut kasvituotteet

Hienonnetut ytimet sopivat puuroihin, salaatteihin ja leivonnaisiin. Kun tarjoat ruokaa muille, kerro pähkinöistä; kakun sokeri ja rasva kuuluvat yhä kokonaisuuteen. Kokonaiset kovat pähkinät ja suuret palat voivat aiheuttaa tukehtumisvaaran pikkulapsille tai nielemisvaikeuksista kärsiville. Sovita rakenne syöjän kykyihin ja valvo lasta ruokailun aikana. [9]

Vihreä hedelmäkuori, lehdet ja kaarna eivät ole sama asia kuin syötävä ydin. Kasviaine jugloni voi estää joidenkin muiden kasvien kasvua, mutta tämä ei osoita, että kuoriuute poistaisi loisia ihmisestä. Tässä kuvatut ravintotutkimukset eivät testanneet tällaista hoitoa. Ruoka-annoksen turvallisuudesta ei voi päätellä vahvan uutteen tai itse tehdyn tinktuuran turvallisuutta. [1]

Tilannekohtaiset varoitukset

Pähkinäallergiassa on tarkistettava ainesosat ja ristikontakti. Annos sovitetaan ateriaan; tutkimukset eivät osoittaneet pysyvää laihdutusvaikutusta. Raskauden ja imetyksen osalta mainituista tutkimuksista ei saa hoitoannoksia eikä näyttöä tiivistettyjen kuorivalmisteiden turvallisuudesta. Tutkimukset eivät myöskään anna perustetta liittää ruokaan yleisiä lääkeyhteisvaikutusvaroituksia ilman näyttöä juuri kyseisestä tuotteesta. Lääkevaroituksen tulee perustua juuri kyseisestä valmisteesta saatavaan näyttöön, ei muiden yrttien varoitusluetteloihin. [6] [2]

Väitetään… mitä näyttö kertoo?

”Mustajalopähkinä hoitaa korkeaa kolesterolia.” – Ei osoitettu. Lajien vertailu tuotti eroja eikä tutkinut lääkityksen lopettamista tai sydäninfarktien ehkäisyä. [4]

”Lisääntynyt kylläisyys tarkoittaa laihtumista.” – Liian pitkälle menevä päätelmä. Kolmen tunnin aamiaiskoe ei osoita pitkäaikaista painonlaskua. [5]

”Sopii saksanpähkinälle allergiselle.” – Vaarallinen yleistys. Allergeeneja ja ristireaktioita on dokumentoitu. [6] [7]

”Vihreä kuori parantaa loistartunnan.” – Suoraa kliinistä näyttöä ei löytynyt tarkastelluista lähteistä. Ytimillä tehdyt ravintokokeet eivät tutkineet tätä hoitoa. [1]

Yhteenveto

Amerikanmustajalopähkinän ydin tarjoaa omaleimaista makua, tyydyttymättömiä rasvoja, proteiinia ja hieman kuitua. Hyvä laatu, oikea säilytys, sopiva annos sekä allergia- ja tukehtumisriskien huomiointi ovat tärkeimpiä käytännön asioita. Suoria ihmistutkimuksia on vähän, eikä niiden perusteella ydin ole kolesterolilääke eikä vihreä kuori todistettu loislääke.

Tärkeä huomautus

Mustajalopähkinä voi aiheuttaa vakavan pähkinäallergian; älä kokeile sitä itse aiemman vakavan reaktion jälkeen ja noudata määrättyä hätäsuunnitelmaa. Kovat kokonaiset pähkinät, isot palat ja kuorensirut voivat aiheuttaa tukehtumisen; sovita ruoan rakenne lapsille tai nielemisvaikeuksissa. Lyhyet kokeet eivät osoita kolesterolin hoitoa tai pysyvää laihtumista; vihreät kuoret ja tiivisteet eivät ole todistettuja lääkkeitä.

Tämä artikkeli on tiedollinen eikä korvaa pätevän terveydenhuollon ammattilaisen neuvontaa.

Lähteet ja viitteet

  1. Juglans nigra · Lue lähde — NC State University Extension
  2. The black walnuts in your backyard are healthy · Lue lähde — University of Missouri Extension
  3. Black Walnuts: Pick Them and Clean Them Up Quickly · Lue lähde — University of Missouri Integrated Pest Management
  4. Cardiovascular Effects of Consumption of Black Versus English Walnuts · Lue lähde — Journal of Medicinal Food
  5. Acute consumption of Black walnuts increases fullness and decreases lipid peroxidation in humans · Lue lähde — Nutrition Research
  6. Purification and Characterization of a Black Walnut (Juglans nigra) Allergen, Jug n 4 · Lue lähde — Journal of Agricultural and Food Chemistry
  7. Extensive in vitro cross-reactivity to seed storage proteins is present among walnut (Juglans) cultivars and species · Lue lähde — Clinical & Experimental Allergy
  8. Managing Food Allergies · Lue lähde — UCSF Benioff Children's Hospitals
  9. Airway Obstruction: Identifying High-Risk Situations · Lue lähde — Stanford Medicine Children's Health